Nimi: Tuiskuturkin Etiäinen "Piela"
Rotu: suomenlapinkoira (paimensukuinen)
Sukupuoli: narttu
Syntymäaika: 06.03.2010
Rekisterinumero: FI21612/10
Väri: parkki
Kasvattaja: Eeva-Riitta Posti, Tuiskuturkin kennel

Isä: Eidalun Oskari FIN20637/07
Emä: Tuiskuturkin Wamppi FIN16368/07

Terveys:
Silmät: tarkastettu terveiksi perinnöllisten sairauksien osalta
(19.4.2012, 24.1.2014, 18.12.2015 PPM iris-iris)
Polvet: 0/0
Kyynärät: 0/0
Lonkat: A/A indeksillä 119 (heinäkuu 2017)
Sydän: ei sivuääniä
Prcd-PRA: terve polveutumisen perusteella
Pompen tauti: terve polveutumisen perusteella
Degeneratiivinen myelopatia: geenitestattu terveeksi

Piela Koiranetissä
Piela Lappalaiskoiragalleriassa

FCI Paimennuksen esikoe lampailla (perinteinen tyyli):
5.8.2014 Somero, Maija-Liisa Pasanen
PAIM-E 88/100 pistettä = EH

FCI Paimennuskoe lampailla (perinteinen tyyli):
23.6.2015 Somero, Terhi Mikkonen
PAIM1-0 28/75 pistettä


Luonnetesti:
6.5.2012 Hämeenlinna, Haanpää Lea ja Lehmuspelto Riitta

+1 Toimintakyky Kohtuullinen 15
+1 Terävyys Pieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua 1
-1 Puolustushalu Haluton -1
-1 Taisteluhalu Pieni -10
+1 Hermorakenne Hieman rauhaton 35
+2 Temperamentti Kohtuullisen vilkas 30
-2 Kovuus Pehmeä -16
+3 Luoksepäästävyys Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45
+++ Laukauspelottomuus Laukausvarma

Yhteensä 99 pistettä
Luonnetestin osa-alueita videolla


Poropaimennustesti hyväksytty Vuotsossa Vuomaselän aidalla 11.3.2012
Poropaimennustestin arvostelu:

A. Koira kohtaa ohjauksen alaisena kiinni olevan poron
1. Koiran osoittama terävyys ja kiinnostus poroa kohtaan: Kiinnostunut
2. Koiran hallittavuus ja ohjaajan seuraaminen: Hallinnassa, Tulee luokse kutsuttaessa

B. Ohjaaja ajaa koiran avulla porotokan aitauksesta toiseen
3. Koiran hallittavuus ja rauhallisuus ennen ajokäskyä: Hallittavissa, tasapainoinen
4. Ajokäskyn totteleminen: Lähtee käskystä
5. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen: Kokoaa tokan haukulla
6. Ajotapa jahtaava - paimentava: Paimentava, ajaa sivulta
7. Haukun taajuus ja laatu: Rauhallinen
8. Etäisyys poroista: Sopiva
9. Koiran hallittavuus ajon aikana: Hallinnassa
10. Ajon lopettaminen käskystä: Lopettaa ajon käskystä
11. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus: Pysyy paikalla
12. Ohjaajan ja koiran yhteistyö: Hyvä yhteistyö
13. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus: Tukeutuu hieman ohjaajaan
14. Koiran fyysinen kunto: Kunto riittää koko testin ajan
15. Koiran testissä osoittama paimennusvaisto: Osoittaa paimennusvaistoa
16. Käyttäytyminen aggressiivisen poron kohdalla: -

Huomautuksia: Tukeutui lopussa ohjaajaan, kuitenkin toimii varmasti. Malttia löytyi.
Video suorituksesta (kuvannut Tarja Parkkila, luvaton käyttö kielletty)

Pielasta:
Piela johdatti minut todella koiraharrastusten pariin. Se on nöyrä ja tekemisenhaluinen koira, joka kiikkuu vaikka puuhun vain siitä ilosta, että saa tehdä töitä yhdessä. Ja sen iloa seuratessaan haluaa itsekin keksiä sille kivaa tekemistä. Piela on saanut kärsiä kanssani läpi agilityn alkeiskurssin, tokokoulutuksia, vinttikoirien juoksukisat, pelastuskoirakoulutuksen, autoreissut pitkin maata mitä ihmeellisimpiin tapahtumiin ja useamman vuoden ajan niin porojen, lampaiden kuin nautojenkin paimennukset. Hakumetsässä se on elementissään, käyttää nenäänsä tehokkaasti ja välillä suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että ohjaajalla ei ole tarpeeksi nopeat jalat pysyäkseen sen perässä.

Ensimmäisen kerran se joutui kosketuksiin paimennettavien eläinten kanssa kolmen kuukauden iässä kun vein sen puolivahingossa kasvattajan suostuttelemana lampaille. Poropaimennustestin Piela läpäisi hyväksytysti vuonna 2012 ja vuoden 2013 poropaimennuskisassa se sijoittui ohjaajan yllätykseksi neljänneksi 24 osallistujan joukosta (63 pistettä). Vuonna 2014 se sijoittui Porokoirakerhon kutsukisassa sijalle 5/14 (58,5 pistettä). Vuonna 2017 käytiin parin vuoden tauon jälkeen poropaimennuskisassa Sodankylän Sattasvaarassa, sijoitus 6/16 (67,5 pistettä). Pielan jälkeläisistä on nyt kolme poropaimennustestattu hyväksytysti ja kaksi sen viimeisen pentueen pojista lähti opiskelemaan työkoiriksi. Ensimmäisen pentueen jälkeläisistä on nyt neljällä kuudesta tutkittu silmiä, polvia, kyynäriä ja lonkkia (3 kpl A/A, 1 kpl B/B) terveiksi. Lisäksi sen kanssa ollaan käyty harjoittelemassa paimennusta niin naudoilla kuin lampaillakin usean vuoden ajan, näistä nautojen paimennus tulee sille selvästi luontaisemmin kuin lampaiden, joiden kanssa se on hyvin suuripiirteinen. Se on rauhallinen ja aivojaan käyttävä paimen, jolla on hyvä laumanlukutaito. Mikään valmis paimenkoira se ei missään nimessä ole, mutta on paimennuskokeilujemme aikana osoittanut omaavansa paimennustaipumusta.

Pentuna Piela oli niin aktiivinen otus, että sain välillä harmaita hiuksia sille tekemistä keksiessäni. Iän myötä se on rauhoittunut, kotona sen juuri ja juuri huomaa. Se on tottelevainen, muttei mikään automaatti ja pääsee yli myös ahdistavista asioista vaikka paineistuisikin niistä ensin. Se rakastaa halittelua ja pusuttelua, mutta ei kuitenkaan ole liian tyrkky. Heti kun Piela saa huomiota, alkaa koiran häntä heilua niin, että sen koko ruumis vispaa puolelta toiselle. Sen ilolle ei kertakaikkiaan voi kuin hymyillä. Lasten kanssa se tulee hyvin toimeen, eikä ole aggressiivinen toisille koirille sukupuolesta riippumatta. Se on laukausvarma ja ensimmäinen koirani jonka kanssa ei tarvitse odottaa kauhulla uuden vuoden ilotulituksia.

Piela on hieman herkkähaukkuinen, mikä on ajoittain taajamassa raivostuttavaa, mutta ei ollenkaan hullumpi ominaisuus paimennusta ajatellen. Sen haukkuminen liittyy yleensä tilanteisiin, joissa se haluaa ilmoittaa että ympäristössä tapahtuu jotain huomionarvoista. Sisällä se ei kuitenkaan koskaan hauku. Pihalla sitä voi pitää huoletta vapaana, eikä sillä ole ilman erillistä käskyä kiinnostusta poistua näköetäisyyttä kauemmas omien ihmistensä luota. Ulkona se viihtyykin säästä riippumatta, tuli sitten taivaalta pieniä sammakoita, oli paukkupakkaset tai kesähelle, kunhan oma lauma on mukana.